Vaikka olin ennen tätä vuosia huonossa suhteessa ja vaikka elämä on potkinut monin tavoin, en muista koska olisin itkenyt näin paljon. Kaikista ikävintä on, etten usko tämän olevan vielä edes pahinta. Pahin tulee vasta kun muutan pois ja oikeasti käsitän miten yksin olen. Nyt mies kuitenkin on ollut paljon läsnä, halannut ja ottanut kainaloon. On ollut joku jonka viereen nukahtaa. Typerä mieli ei suostu uskomaan tätä todeksi, vaan odottaa että mies muuttaa mielensä. Ja kyllähän mies näyttää tämän asian kanssa painivan, on todennut monta kertaa viikonlopun aikana miten paha on olla. Uskon kuitenkin että se kaikki johtuu siitä, että joutuu vielä kohtaamaan lapsensa ja sukulaisensa asian kanssa. Se on vaikeinta, ja kun se on tehty ja olen kadonnut kuvioista, ei sitten enää mietikään näitä. Uusi, jännittävä elämä edessä.

Päivää ennen eroa aavistelin, että näin tapahtuu. Kirjoitin itselleni muistilistan siitä miten elämässä toimia. Tämä siksi, että uskon muuten jähmettyväni paikalleni. Laitan listan joku päivä tänne.

Vatsassa oleva pikkuinen on päivittäin liikkunut todella paljon. Olen onnellinen, että vauvasta ei ole tarvinnut kauheasti huolehtia näinä päivinä. Vauva on viestittänyt liikkeillään olevansa kunnossa. Raskausviikkoja on nyt kasassa 23 ja eteenpäin mennään. Itse olen laihtunut lisää viime päivinä. Raskauden alusta on paino tippunut yhteensä 11 kiloa, niistä viimeisen viikom aikana on lähtenyt neljä. Ruoka ei vain mene alas. Yritän kuitenkin jonkin verran syödö väkisin, lisäksi olen ottanut helposti alasmeneviä juttuja kuten maitoa, mehua ja jugurttia.