Tämä päivä oli hankala. Olin ensimmäisen kerran muuton jälkeen koko päivän yksin, ilman minkäänlaista kontaktia kehenkään. Laitoin miehelle viestin, mutta hän ei vastannut.  Vähän tein hyödyllistäkin kun kävin tavaroita läpi muuttoa varten. Kauhean paljon en kuitenkaan jaksanut tehdä, paljon vähemmän kuin olisin toivonut. Ison osan päivästä olin peiton alla sohvalla, itkin ja surin. Olen niin väsynyt itkemiseen, mutta minkäs sille voi. Itkut on kait itkettävä loppuun jotta voi jatkaa. Haluaisin vaihteeksi tuntea vihaa tai inhoa tai ihan mitä muuta tahansa, mutten tätä jatkuvaa surua.

Tänään tuli raskausviikko 25 täyteen. Vauva muistuttaa itsestään säännöllisesti mojovilla liikkeillä, ne saavat hymyn huulille. Ostin huuto.netistä pari vaatepakettia, vielä on huuto päällä parista paketista, imetystyynystä sekä vaipparoskiksesta. Vaatteita alkaa olla mukavasti jo eri kokoluokissa. Tämän jälkeen ei kauheasti tarvitse vaatteita enää ostaa. Varmasti läheiset ostavat myös jonkin verran lahjaksi, mutta itse ei tarvitse hankkia mitään vaatteita ennen ensi syksyä. 

Itse olen voinut kohtuullisesti. Alaselkä pikkuisen reistailee, ajoittain selkään sattuu aika kovinkin. Harjoitussupistuksia on tullut aina välillä. Hyvän nukkumisasennon löytäminen on välillä hankalaa, mutta olen viime päivinä nukkunut kuitenkin aika hyvin. Olen herännyt viikonloppuna molempina päivinä kahdeksan paikkeilla. Vatsassa on välillä myös erilaisia kipuja, mutta en kauheasti murehdi sitä. Neuvolassa viimeksi mitattiin mahaa ja sen koko oli ilmeisesti yläkäyrillä eli voin kuvitella, että osa kivuista on myös ns. kasvukipuja. Parina viime päivänä olen sortunut vähän herkuttelemaan, kun ruokahalu on ollut valtaosan raskaudesta poissa, nyt on tullut tunnepuolen toinen syömishäiriö eli tunnesyöminen. Nyt pitää vain yrittää hillitä sitä puolta ja lakata herkkujen ostaminen. Pitää myös hankkia vaaka, että pystyn seuraamaan ettei paino ala nousta liiaksi.