Neuvolareissu meni kivasti, vauva oli kasvanut mukavasti ja nyt rikottiin ensimmäistä kertaa kolmen kilon raja. Pituuttakin oli sentin verran tullut lisää ja pään ympärystä oli hiukan lisää syntymämittoihin verrattuna. Kotona oltiin muutama tunti ennen lapsen isän ja siskon vierailua. Pikkuinen nukahti neuvolamatkalla ja heräsi juuri sopivasti kyläilijöiden saapuessa. 

Oli ihan kiva nähdä tyttöä ja tunne oli molemminpuolinen selvästi. Tyttö ei kauhean kauan jaksanut olla vauvasta kiinnostunut, mutta se on kait ihan normaalia neljävuotiaalle. Tyttö kuitenkin kysyi saako tulla toistekin ja luvattiin. Lapsen isä piti pikkuista sylissään lähes koko vierailun, parit pikkuitkut lohduttelin välissä ja syötin pariin kertaan. Olivat muutaman tunnin, tuntui helpottavalta kun lähtivät. Neljä kuukautta näkemättä, oli tehnyt tytöstä jotenkin vieraan ja mies ei herättänyt minussa mitään tunteita. Oli jotenkin mukavaa jäädä kahden murun kanssa, se tuntui siltä kuin pitikin. Mies ja tyttö olivat vieraita, vain visiitillä. Mies lupasi selvittää isyysasiaa omalla tahollaan.

Loppuilta onkin ollut vähän haastavaa. Pojalla on ollut vatsavaivoja ja hän on ollut itkuinen. Pieni ei ole saanut nukuttua, aina kun on meinannut nukahtaa, on tullut kipuja ja on taas herännyt. Sylissä pitämällä ja heijaamalla pikkuinen on pysynyt melko rauhallisena, mutta heti kun olen laskenut vauvan alas, on hermostunut taas. Nyt vauva on nukkunut hetken, pitäisi vaihtaa vaippa ja kohta taas ruokaillakin, olen kahden vaiheilla annanko hetken nukkua ennen kuin alan häiritä. Ainoa vaan, että vauva nukahti imetystyynylle ja pitäisi siitä kantaa sänkyyn jos haluan itsekin nukkumaan. Yhdeksältä tulee perhetyöntekijä.