Muutama viimepäivä on mennyt kohtuullisen hyvin. Pojalla on ollut pitkiä hyväntuulisia hetkiä, mutta melko paljon myös itkuisuutta ja kitinää. Tuon itkuisuuden kuvittelen johtuvan vatsavaivoista. Ajoittain poika on selkeästi myös tyytymätön siihen, ettei pääse nousemaan ylös. Kuitenkin poika viihtyy pitkiäkin aikoja selällään viltillä olohuoneen lattialla, myös koliikkikeinussa hän viettää aikaa silloin tällöin. Pikkuinen on pitkiä aikoja hereillä, vaunuissa lenkillä hän aina nukkuu. Nyt kahtena iltana/yönä poika on nukkunut yhdet kunnon unet, toisena päivänä seitsemän ja toisena kahdeksan tuntia. Sen jälkeen yleensä ei olekkaan enää nukkunut vaikka herääkin kolmen tai neljän aikoihin aamuyöllä. 

Vauvan jokellus on ihanaa tai ehkä kyseessä on jokelluksen esiaste. Yritän aina vastata pojalle kun hän ääntelee mielestäni niin, että sitä voisi pitää keskusteluna. Silloin tällöin minut palkitaan hymyllä. Pelottavan nopeasti menee aika, kohta pikkuinen täyttää kolme kuukautta jo ja reippaan puolen vuoden päästä alkaa työhön palaaminen olla todella lähellä.