Edellisenä iltana, juuri kun olin nukahtamassa, tuli jälleen harjoitussupistus. Näitä on ilmeisesti ihmisillä hyvin vaihtelevasti, mutta yleensä ovat harmittomia varsinkin kun niitä ei tule kauhean usein ja ovat kivuttomia. Tuo supistus oli minulla hyvin lyhytaikainen, kesti ehkä parikymmentä sekuntia. Sen aikana vatsa meni hetkeksi aivan kovaksi. Tuntemus oli jälleen yllättävä ja hätkähdyttävä. Kun tätä kaikkea kokee ensimmäistä kertaa, sitä aina ensimmäisenä säpsähtää ja sekunnin murto-osan miettii mistä on kyse ja onko se normaalia. Toistaiseksi olen onnistunut pysymään rauhallisin mielin.

Nyt olen varma, että tunsin myös liikkeitä. Eilen aamulla kun hetken löhösin sohvalla, tunsin pienen ja vaimean tunteen. Se oli hyvin pienen hetken ja niitä oli vain pari kertaa, mutta se ei voinut olla mitään muuta. Ja nyt olen melko varma, että niitä on ollut jo aiemminkin, mutten ole vaan ehtinyt saada tunteesta kiinni aiemmin. Illalla nukkumaan mennessä makoilin hiljakseen sängyllä ja laitoin kädet vatsan päälle (vatsa tuntui siinä asennossa ihan kuin olisi jalkapallon nielaissut), ja hetken päässä kädessä tuntui pieni töytäisy. Se tuntui siis vatsanahan läpi, eikä kyseessä voinut enää olla mikään muu kuin vauvan liikkuminen. Pari muutakin, pienempää tunnetta oli vatsassa ja sitten hiljeni. Toivottavasti liikkeitä tulisi nyt vahvemmin ja useammin, itselläkin on turvallisempi olo kun tuntee elämää. Minulle on koko ajan kerrottu, että liikkeet ovat kuin perhosen siiven hipaisu, mitään sellaista en ole koko aikana onnistunut bongaamaan, mutta siihen ilmeisesti syynä istukan sijainti. Koska liikerintamalla ei ole juurikaan ollut tuntemuksia, olen jo miettinyt, että pitäisikö kuitenkin hankkia se doppleri, jotta olisi mahdollisuus kuunnella edes sydänääniä. Toistaiseksien ole kuitenkaan doppleria hankkinut. Nyt vauva sitten alkaa olla jo niin iso, että liikkeetkin alkavat tuntua. Voisin kuitenkin kuvitella, että istukan sijainti vaimentaa niitä vähäsen vielä tässä vaiheessa.

Nyt olen kyllä fiiliksissä!