Viimeinen työviikko ennen kesälomaa pärähti käyntiin. Viimeiset pari viikkoa töissä on mennyt enemmän tai vähemmän harakoille, on ollut melko hiljaista ja lisäksi ajatukset on kierrelleet muissa asioissa.

Tänä vuonna kesäloma menee hieman eri tavalla kuin aiemmat kesät. Nyt ei ole ohjelmassa yhtäkään festaria ja terassitkin jäävät ohjelmistosta. Festareille olisin kyllä voinut mennä, mutta nyt oli muuta ohjelmaa juuri niiden hyvien festarien aikaan. Katsotaan nyt mitä tulee lomalla tehtyä, suunnitelmia ei oikeastaan ole, onhan se hyvä jättää inspiraatioille tilaa ja tehdä asioita isommin suunnittelematta. Tällä hetkellä kuitenkin pikkuisen hirvittää tämä suunnittelemattomuus, toivottavasti loma ei mene kuitenkaan tylsästi kotona löllötellen.

Tajusin juuri, että jos raskauden kanssa kaikki menee hyvin, niin olen loman jälkeen töissä vain 5,5 kuukautta ennen äitiysloman alkua (siis jos jään äitiyslomalle kuukautta ennen laskettua aikaa). Minulle kyllä aika erikoislaatuinen tilanne, tulee olemaan jännittävää olla niin pitkään pois työelämästä. Olen tehnyt käytännössä aina töitä, opiskelujen ohellakin olin ilta- ja viikonlopputöissä, 14-vuotiaasta asti olen ollut myös kaikki kesät töissä. Toki pienen lapsen kanssa olo käy varmasti työstä, mutta on erilaista varmasti kuin normaali töissä käyminen.

Emme ole vielä yhtään keskustelleet siitä, miten pitkään tulisin olemaan kotona. Itse jotenkin mietin, että haluaisin olla kotona vähintään siihen asti, että lapsi on yli vuoden. Jotenkin tuntuu, että alle vuoden ikäinen tenava on kuitenkin vielä niin pieni. Toisaalta en usko siitä lapselle kauheasti haittaa olevan, vaikka pienenä joutuisikin jo hoitoon. Itse olen ollut alle vuoden ikäisestä taaperosta asti päiväkodissa, eikä se ole mitään ongelmia aiheuttanut. Onhan siinä hoidossa hyviäkin puolia, varsinkin kun pikkuisella on ikäisiään kavereita. Mutta siis silti, toivoisin että pystyn olemaan hieman pidempään lapsen kanssa kotona.